5.2.2007

Ei valmista, mutta kypsää kamaa kuitenkin

Viikonlopun aikana kuulin puolella korvalla jostakin vanhan tutun lastenlaulun, joka sitten pahus vieköön jäi takaraivoon soimaan... ja tänä aamuna töihin ajellessa siihen sorvaantui uudet sanatkin:

(Sävel: neljä kultakalaa)

Seitsemän on lankakerää, ja huivi uusi tekis terää, ja mun lankahuoneessain, oli kuusi kerää vain.
Kuusi kerää ja yksi huusi, tee musta sukkapari uusi, ja mun lankalaukussain, oli viisi kerää vain.
Oli lankakerää viisi, yhden neuloin kauluriisi, ja mun lankahyllyssäin, on nyt neljä kerää näin.
Oli neljä kerää mulla, yksi tahtoi pipoksi tulla, ja mun lankahyllyssäin, on nyt kolme kerää näin.
Oli kolme lankakerää, yksi tumppuina nyt herää, ja mun lankahyllyssäin, on nyt kaksi kerää näin.
Oli lankakerää kaksi, toinen tahtoi pussukaksi, ja mun lankalaukussain, on nyt yksi kerä vain.

Kanssa yhden lankakerän, netistä tilaan kunnon erän – ja onko sitten arvatkaas, mulla monta kerää taas!

Totuus on toki omalla kohdallani ihan muuta kuin mitä laulun sanat antavat ymmärtää, mutta uskokaa pois, olisi pikkuisen puuduttavaa tehdä laulua, joka alkaisi näin: "Oli noin tuhatkaksisataa lankakerää mulla..." =)

Tunnisteet:


Kommentit:
Hieno laulu, tuosta voisi tehdä meidän ryhmän tunnarin ;) Laulelemisiin.
 
Kiitos aamun nauruista, tämä oli loistava!!
 
*reps* :D
 
Tuo piisi menee jo melkoisen idealismin puolelle, taikka sitten lankahamstereita saa jatkaa ainakin meikäläisen kohdalla eläkeikään saakka :D
 
Hihii :D
 
Loistava laulu! Piristi flunssaisen ylidiktaattorin päivää myös. :D
 
Toi on niin loistava:)) Tikahdun nauruun!
 
Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]





<< Etusivu

This page is powered by Blogger. Isn't yours?

Tilaa Blogitekstit [Atom]