8.2.2007
Yksi poncho uunista ulos...
Eli ystäväni tyttärelle valmistui myös poncho kädenkäänteessä, vaikka minulla onkin tuollainen viha-rakkaus suhde Palma-lankaan. Kuvia voitte kauhistella taas blogissani. Grammoja kului tällä kertaa ruhtinaalliset 60. Ai hurja. Vielä pitäisi kärsiä tuota Palmaa sen verran, että neuloisin siitä pojalle kaulaliinan. Tuo olis sopivan pehmyttä, kun kaikki muu kutiaa herran mielestä ja hänellä kyllä on aika herkkä iho. Atoopikko kun on.
Arvon kanssasisaret. Ehdotan meidän tiimin eli blogin nimeksi seitsemän lankasiskosta. Kun näyttää noilla toisillakin olla kakkosnimet. Olisko tuo hyvä?
Ja vielä houkutuksista... Itse en ole tuntenut vielä vetoa lankaostoksiin. Ihmeellistä kyllä. Toissa päivänä kävin isossa marketissa, jossa lankaa on myynnissä ja kivoja tarjouksia näytti olevan ja vielä lempiväreistäni, mutta minä tyttö se vain nokka pystyssä kävelin ohi. Ei yhtään harmita edes näin jälkikäteen etten voi niitä ostaa. En edes käynyt hiplaamassa!!! Ja se on jo paljon se. Mieskin on ihan ihmeissään...
Arvon kanssasisaret. Ehdotan meidän tiimin eli blogin nimeksi seitsemän lankasiskosta. Kun näyttää noilla toisillakin olla kakkosnimet. Olisko tuo hyvä?
Ja vielä houkutuksista... Itse en ole tuntenut vielä vetoa lankaostoksiin. Ihmeellistä kyllä. Toissa päivänä kävin isossa marketissa, jossa lankaa on myynnissä ja kivoja tarjouksia näytti olevan ja vielä lempiväreistäni, mutta minä tyttö se vain nokka pystyssä kävelin ohi. Ei yhtään harmita edes näin jälkikäteen etten voi niitä ostaa. En edes käynyt hiplaamassa!!! Ja se on jo paljon se. Mieskin on ihan ihmeissään...
Tunnisteet: Juulian valmiit, Valmiit työt
Tilaa Blogitekstit [Atom]